Tämän kesän viimeinen Suomen kisani käytiin Tahkon upeissa puitteissa. Finntriathlonilla homma toimii ja Suomen triathlonkilpailut on nostettu uudelle tasolle. Kuopion kisan tahmean juoksun jälkeen kävin maanantaina etsimässä juoksukuntoa Puijolta parin tunnin ajan.
Uintia helpotti huomattavasti märkäpuku ja nyt pystyi keskittymään eteenpäin menoon. Pieniä suunnistus vaikeuksia oli, mutta varmaan kesän paras uinti, mistä oli hyvä lähteä jatkamaan kisaa. Pyörä oli vahvaa heti alusta lähtien ja nyt ajoin alun hivenen maltillisemmin kuin Joroisissa. Uinnin jälkeen oli 4 miestä karussa, mutta vaihtelevan mäkisellä reitillä pääsin kärkeen noin 50 kilometrin kohdalla. Maltillinen alku mahdollisti eron tekemisen vielä lopussakin Hastiin ja pääsin juoksun aloittamaan parin minuutin turvin. Pyöräily oli vahvaa ja watit (296) olivat samaa luokkaa kuin Darbyllä Joroisissa, mutta siltä pystyi säästelemään jalkoja juoksuun.
 |
| Kotikisassa oli massiiviset tukijoukot mukana. Kiitokset kaikille väliajoista ja kannustuksesta. |
Juoksu lähti nyt samalla tavalla kuin harjoituksissa ja ensimmäiselle kilometrille väliaika oli 3.29. Vaihtelevalla reitillä vauhti tasoittui siitä, mutta askel rullasi hyvin. Kisa oli täysin kontrollissa, mutta 7 kilometrin kohdalla hätäisesti hörpätyn urheilujuoman oksensin melkein saman tien pois. Siinä johto supistui 40 sekunttia, mutta tyhjennyksen jälkeen pääsin taas juoksurytmiin. Loppu tulikin minimi energioilla ja lähinnän join vain Maximin gel drinkejä. Eilen löytyi hyvin taistelu vaihde loppuun ja lopulta pääsin tuulettamaan voittoa alle neljän tunnin ajalla.
 |
| Joroisten juoksukuvat olivat niin tuskaisia, ettei niitä voinut julkaista... Tässä aika täydellenin muutos siihen. |
Tästä on hyvä jatkaa kohti täyden matkan EM-kisaa. Olen tiennyt oman hyvän kunnon, mutta kyllä onnistuminen kisassa tuli tarpeeseen. Mukava lisä oli, että Hast jäi ensi kertaa taakse kisassa triathlonurallani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti