lauantai 13. syyskuuta 2014

EM - Challenge Almere

Valmistautuminen EM-kisaan oli loppuun asti tuskainen. Mukaan mahtui muutama hyvä päivä, mutta flunssa ei täysin mennyt ohi. Koko reissuun lähtöäkin pohdin, mutta kun kyseessä oli kauden toinen päätavoite ja ainut täysi matka, päätin lähteä katsomaan. Top10 olisi mahdollinen vähän heikummallakin valmistatumisella, jos vaan terveys ei rajoita menoa.
ITUn kisoissa ollaan tarkoja jokaisesta merkistä...

Uintiharjoittelu kärsi flunssasta eniten. Lähdön jälkeen huomasin heti, ettei tänään olisi paljoa venymistä tiedossa. Aika tasaista peruslappamista noin 90 prosentin hengityskapasiteetillä rantautti 58 minuutissa. Toiset olivat kyllä menneet, niin eikun yksin puskemaan vastatuulessa merenrantaan. Aloitin tarkoituksella hyvin maltilla ja kuuntelin olotilaa. Tunnin ajoin alkoi tuntua paremmalta, niin kiristin pikkaisen vauhtia. Sitä kesti aina 140 kilometriin asti ja sen jälkeen meno hyytyi. Pyöräilyn loppu oli vaikeaa ja kun sija oli 18., päätin juosta yhden 7 kilometrin lenkin ja "hakea" huoltojoukot reitin varrelta pois. Juoksu yllätti, kun täysin mukavuusalueella menoa oli tasaista 4min/km -vauhtia. Menin silloisesta kisan kakkosesta (siis eri kierroksilla) helposti ohi ja meinasin jo jatkaa kisaa. Lopulta pidin suunnitelmani enkä toipilaana lähtenyt katsomaan milloin juoksu olisi "ei niin mukavaa enää".
Huoltojoukkon viimeinen mahdollisuus saada kuva kisasta...
Tämä taisi olla uran 11. täysi matka ja ensi kertaa leikki jäi kesken. Tänään en nähnyt mitään syytä taistella väkisin maaliin asti. Katselin kärkikuusikon maaliin tulon ennen majapaikkaan lähtöä. Siinä tuli harmitus, kun mietin mihin olisi ollut mahdollisuudet ilman sairastelua...
Almeren kisa on maailman toiseksi vanhin Havaijin jälkeen ja järjestelyt ovat sen mukaisella tasolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti